Olen aivan varma mikä on suurin syy alakulooni.

Vaikka elämä potkii 48 saappaalla kuuppaan, niin varmasti elämä hymyilisi huomattavasti enemmän, jos vain aurinko näyttäytyisi. Eilen sain muutaman hetken nauttia auringon paisteesta ja heti huomasi kuinka paljon mieli piristyi muutamasta hassusta säteestä kylmän tuulen kera.
Rakasta valokuvaus harrastustakaan en ole harrastanut, kun ei ole innostanut mennä kuvaamaan vesilätäköitä ja harmaata taivasta. Blogikoiriakin alkaa jo jurppimaan tämä kosteus ja märkyys.

Neulonta harrastuskin on jäänyt minimiin, kun iltasella ei jaksa ottaa puikkoja käteen. No jos kevään tullen alkaisi valmistuneita töitä ilmestymään ,kun on aloitettuna villasukkaa, villatakkia, pipoa, pöytäliinaa, huivia kolmiona, perinteisenä ja hartioille laitettavana ym. ym. Paljon on aloitettu, mutta vähän saatu valmiiksi... ei vaan kärsivällisyys riitä saattamaan töitä loppuun asti.

No jos on vanhat harrastukset jääneet heitteille niin on minulla sentään joku mieltä piristävä harrastus. Käyn kattelemassa paikallisseuran ukkojen kolmosjoukkueen kolmosdivarin lätkä pelejä ja kotiotteluissa istuskelen jäähyaution luukulla. Kaverit/ tutut saivat mukaan repäistyä ja nyt sitä tulee kuljettua joukkueen mukana yhteen sun toiseen paikkaan nauramaan kolmosdivarin "reippaita" otteita.

Jaa mutta kaippa minä lähden tästä ihastelemaan vime talven huikeita kuvia.
Tässä myös teille vähän makua kuvista, tosin minun gimp kokeilujen kera.