On ollut niin kiireinen viikko ettei ole paljoa ehtinyt, eikä jaksanut kirjoitella. Toisten blogeissa olen kierrellyt, mutta niihinkin on jäänyt kommentointi vähälle (niin minäkö muka muutenkaan kommentoisin paljon.. tähän täytyy tehdä parannus).

Niin ja kiitos kaikille jotka ovat täällä käyneet ja erityisesti niille jotka ovat jättäneet puumerkin. Kommentit aina lämmittävät sydäntä, vaikkei muuta sanottavaa ole kuin moi!

Eritoteen tällä viikolla on ollut tervehdyksen ja hyvät sanat enemmän kuin tarpeen. Jotenkin tuli puolessa väliä viikkoa sellainen tunne et haluan hautautua sänkyyn ja haudata kaikki suunnitelmat. Tämän totaalisen masennuksen aiheutti koiransilmäpeilaus, jossa todettiin et sillä on harmaakaihi. Eihän tuo kaihi sitä koiraa haittaa, eikä minuakaan niin , mutta kun se olisi ollut hieno jalostusuros jolle olisi ollut kaiken kukkuraksi kysyntää. No nyt odottelen Hannes Lohen tutkijaryhmän tuloksia tautigeenitutkimuksista (ehkä tuloksia voi tulla jo kesällä 2008), jos ne vaikka saisi selville onko nimenomaan koirallani harmaakaihi vai vanhuudenkaihi ja kuinka tuo harmaakaihi mahtaa olla perinnöllistä ym. ym.

Tänään onneksi on rennompi päivä, kun tuli viime hetken muutoksia aikatauluihin ja niiden ansiosta saan olla KOKO päivän kotona. Eilinen menikin tienpäällä, kun lastattiin blogikoirat autoon ja lähdettiin kyläilemään.

Autossa on tullut istuttua ja ihan itseäkin kauhistuttanut millä vauhdilla olen saanut villapaitaani valmiiksi ja kaiken kukkuraksi siitä tuntuu tulevan juuri sopiva. Taitaa tuo sopivuus olla aloittelijan tuuria, kun ensimmäinen paitani ja heti soveltaen. Kummatkin hihat ovat aloitettu ja yhteen summattuna yksi kokonainen hiha puuttuu. Niin tähän paitaanhan ei tule minkään moisia saumoja. Valitettavasti minulla ei ole kuvaa näyttää, kun Naksu just ratkasevalla hetkellä oli vienyt kameran.

Ei hätää.. on mulla jotain kuvia sentään ettei postaus nyt ihan kuvattomaksi jää.